Oho

Iltapala on  jo syöty, eikä kello ole vielä kahdeksaakaan!
Ei auta kun toivoo, että pääsee ajoissa nukkuun.

Söin muuten eka kertaa Peanut Crunch Barin! Ei yhtään liian makea, mukavan sitkeä ja rapea. Lemonin lisäksi on siis nyt kaksi maistuvaa patukkaa löytynyt =) Pakollisia makeita pirtelöitä ei tarvi syödä kun kerran päivässä, joten kestän sen kyllä. Aamupuuro on hyvä ja helppo. Lounaskeitto on  lähellä muiden kollegoiden nauttimia eväitä. Ihmettelen miksi keitoista on vaan neljä makua? Hetimiten voisi keksiä vaikka kalakeiton tai pinaattikeiton. Olis mukavaa vaihtelua. Oman vaihteluni saan sillä raejuustolla. Eihän se rasvaton raejuusto seassa miltään maistu, mutta tuo vähän rakennetta.

Kahtena päivänä olen töissä päässyt polkemaan polkupyörällä. Viime kerrasta taitaa olla pian kymmenen vuotta. Vaihteettomalla jopolla reidet huutaa armoa pienestäkin ylämäestä. Mutta se tunne kun alamäkeä luisutellessa tuuli puhaltaa tukkaan. Ihanaa! Sen lisäksi tuli tänään käveltyä nelisen kilometriä asiakkaiden kanssa.

Hyötyliikunta on toistaiseksi ainoa liikuntamuoto, joka mahtuu mun elämään. Tarkoittaen siis töissä tapahtuvaa "pakkoliikuntaa" ja koiralenkkejä.  Tanssi oli  mulle rakas harrastus, varsinkin lattarirytmit vei mut mennessään. Polvet vaan tuli niin hitsin kipeeksi ja turposi joka kerran jälkeen, että harrastus hiipui. Toivo todella elää, että painonpudotuksen rohkaisemana uskaltaisin kokeilla polvien kestoa joskus uudelleen. Vielä ei ole sen aika, painoa pitää tippua reippaasti, polvissa on sen verran pahat vauriot jo.

Mutta oikealla tiellä ollaan!